Välihuomatus: nyt iskettiin kultasuoneen eli löydettiin raketinnopea netti (vähän ketkukonstein ;)), joten tuuttaan näitä posteja nyt urakalla eetteriin. Tsekkaa siis myös edelliset, jos haluat seurata reissua suht koht kronologiassa.

Taas uusi ihana, aurinkoinen aamu. Malapascuallakin säät suosivat meitä, joka päivä lähes pilvetön taivas ja mukava tuulenvire. Talomme on suunniteltu erinomaisesti (se on omistaja Andrean omakätisesti suunnittelema ja osittain rakentama) ; meillä on kaksi leveää liukuovea. Toinen on perusovi ja toinen on hyttysverkko-ovi. Nukuimme lähes kaikki yöt siten, että meillä oli ulko-ovi auki ja vain hyttysverkko kiinni, ilman ilmastointia. Meren ja eläimistön ääniin on taianomaista nukahtaa ja herätä. Nukuimme kaikki yöt todella hyvin ja sikeästi. Sama fiilis kuin telttailussa: luonto on ihan vieressä ja sen voi kuulla, mutta se pysyy kuitenkin M:lle sopivan välimatkan päässä ja nykyajan mukavuudet ovat käden ulottuvilla.

Our house in the middle of our street (Manilyn on vähän piilossa vasemmalla tuosta eniten näkyvästä talosta)

Tänään oli vuorossa sukellusretkipäivä Gaton saarelle. Malapascualla on sanonta, että tulet katsomaan kettuhaita, mutta lähdet muistaen Gaton. Venematka saarelle kesti noin tunnin, dive masterina oli Ludon tyttöystävä, tanskalainen Regi. Mahtava tyyppi.

Gaton saarelle ei pääse rantautumaan. Saari nousee vedestä suht korkealle ja sitä ympäröi jyrkät kivireunat. Eka sukellus oli mielenkiintoinen. Näkyvyys oli ihan ok muttei huippu, ja nähtiin ihan kivoja juttuja. Haikaloja olisi kuulemma odotettavissa, mutta niitä ei näkynyt. Toisia sukeltajia nähtiinkin sitten pilvin pimein. Veden alla oli populaa ruuhkaksi asti ja kun löytyi jotain mielenkiintoista kuten merihevonen tai skorpionikala, oli ympärillä räpylää ja kuhinaa kuin Stokkan hulluilla päivillä. Liikennevalot olis pitänyt olla, tai jonotusnumerot.

Gaton saari

Taukohengailua paatilla

Näitä meriheppoja nähtiin paljon. Niitä(kin) on monenvärisiä ja -kokoisia.

Tauolla söimme veneessä lounaan ja oli toisen sukelluksen aika. Kohteen nimi on the cave, eli luola. Sitten alkoi tapahtua. Ryhmämme (Regi ja 5 sukeltajaa) hyppäsi veteen, laskeuduimme muutaman metrin alas ja menimme sisään pimeään luolaan. Piti varoa pöllyttämästä pohjan hiekkaa. Luolassa oli hetken pimeää ja sitten edessämme avautui postiluukun muotoinen valonkajo. Uimme sitä kohti ja se kasvoi isommaksi ja sitten tuli wau-näky; noin viisi haikalaa kierteli sinisessä valon kajossa. Pysähdyimme hetkeksi ihastelemaan niiden mustia siluetteja, ja sitten jatkoimme matkaamme aukkoa kohti. Lähelle päästyämme aukko olikin kohtalaisen iso. Sekä luolan sisällä että aukon suulla ui haita. Pysähdyimme luolan suuaukolla ja laskeuduimme riviin pohjalle, ja siinä sitten kökittiin ja ihasteltiin, kun haikalat lipuivat välillä suoraan kohti  ja välillä ohi. Niitä tuijotellessamme unohtui tyystin missä olimme ja mitä olimme tekemässä, oltiin vaan lumoutuneita näystä ja ihailimme yhtä evoluution täydellisimmistä luomuksista muutaman metrin päästä.

Hai on kala.

Aikamme haita toljotettuamme jatkoimme matkaa. Tässä kohteessa ei ollut ruuhkaa  ja saimme rauhassa ihastella kauniita koralleja ja elämää, näimme mm. söpön pikku seepian, joka hengaili meidän kanssa jonkun aikaa.Oli myös rapuja, ja flat worm joka ihastui L:n kamerakotelon linssiin tai omaan peilikuvaansa siinä ja läväytti itsensä siihen kiinni.

Bandage shrimp

Skorpionikala

’

Seepia (tää osaa vaihtaa väriä sekunnissa ympäristön mukaan)

Flatworm, joka liimautui L:n kamerakotelon linssiin.

Venematkat sukelluskohteille on rankkoja

Hyvän sukellusretkipäivän jälkeen palattiin maihin. M kävi hieronnassa, ja L kävi sillä aikaa juoksulenkillä Andrean kanssa. Tällä kertaa saaren kierroslenkkiin ei kulunut kuin puolisen tuntia. Lenkin jälkeen oli L:n hierontavuoro, jonka jälkeen hengailtiin rannassa iltaan asti, seurusteltiin ja rapsulteltiin vuhveleita. Ei jaksettu tänään syödä edes dinneriä, syötiin sipsejä ja kuivattua mangoa bungalowissamme ja totesimme, että parempi käydä ajoissa nukkumaan, kun huomenna olisi taas aikainen herätys, menemme uudestaan kettuhaisukellukselle ja herätys on 04:00.

Hierontataivas rannalla

Pojat lenkillä. Tarkistivat samalla, miten uuden ravintolan rakennustyöt edistyy.

Aamulla heräsimme ajoissa, laitoimme itsemme kuntoon ja lähdimme sukelluskeskukseen yön pimeydessä. Lähelle päästyämme ihmettelimme, kun liikettä ei näkynyt, yleensä siihen aikaan paikassa on vilinää ja vilskettä. Päästiin perille ja paikalla oli pari ihmistä. Hölmistyneenä kysyimme, että olemmeko myöhässä ja jep, olimmehan me. Paatti oli lähtenyt 05:00 eikä 05:30, minkä me molemmat muistimme. Eipä siinä sitten mitään. Oli vähän höh-olo. M:ltä pääsi jokunen ärräpää, ja sitten läksimme istuskelmaan rannalle ja nieleksimään pettymystämme. Hetken päästä mietimme, että ehkä tän pitikin mennä näin, kun molemmat muistettiin lähtöaika yhtä väärin. Istuttiin hetki autiolla rannalla ja katseltiin auringonnousua. Paikalle eksyi myös yksi kirppukasa, jota rapsuttelimme. Lähdimme kävelylle lähiympäristöön ja löysimme mm. paikallisen hautuumaan. Spooky paikka. Kyläläiset pitävät kuulemma välillä siellä juhlia, joissa soitetaan musiikkia, pelataan korttia ja pidetään hauskaa. Ikäänkuin vietetään iltaa poismenneiden kanssa.

Aamunkajo rannalla, jolla me myöhästyneet tolvanat nieleksimme hetken pettymystämme (ihan omasta tyhmyydestä johtuva moka)

Onneksi lohduttaja kirmasi paikalle ja tuli heti parempi mieli. Koiraterapia toimii!

Paikallinen hautuumaa

Suklukeskuksen seinällä on selkeä aikataulu sukluille. Ehkä me ei enää osata näin vanhoina lukea lukujärjestyksiä..

Thresher Shark Diversillakin on omat maskotit, 2 hellyydenkipeää nallekarhua.

Jonkun ajan päästä mentiin takasin nukkumaan. Aamupäivällä noustiin ja ruvettiin hiljalleen valmistautumaan huomiseen lähtöön, käytiin mm. sukelluskeskuksessa hakemassa kamat ja maksamassa lasku. Olivat reiluja, eivätkä laskuttaneet meitä siltä suklulta, jolta myöhästyimme. Sitten hengailtiin kotirannalla, seurusteltiin vieraiden ja omistajien kanssa, räpsittiin kuvia ja rapsuteltiin hauvoja. Oltiin sovittu vielä vikasta Malapascua-dinneristä, oltiin tilattu Vittoriolta 3:n ruokalajin illallinen. Hän tiesi himoni mangoon ja papaijaan ja keittiön tätit olivat jo aamulla valmistaneet meille mango- ja papaijajälkiruokaa. Illallinen syötiin muutaman vieraan kanssa, ja muut lähtivät pikkuhiljaa nukkumaan ja me jäimme vielä Andrean ja Vittorion kanssa istumaan iltaa. V kaivoi piilostaan erikoispullon grappaa jota hän ei kuulemma myy, vaan tarjoaa ainoastaan ystävilleen. Pojat siinä tyhjentelivät grappa-pulloa ja sivusimme myös V:n naishuolia. Hän on sinkku ja pyysi lähettämään Suomesta laivalastillisen tyttöjä, yksi kerrallaan tosin. Lupasin mainita kaikille sinkkuystävilleni hänestä.

Iltahämy vikana iltana kotirannalla. Oikella hierontatäti työssään, vasemmalla ruokailutila ja baari.

L, Vittorio, Andrea ja M. Kaikki kiinnostuneet sinkkuleidit voivat ilmoittautua M:lle

Pääruokana fisufile. Ei ruodon ruotoa. That’s the way aha-aha I like it..

Digestiiviksi italialaista grappaa.

Hauvain hyvänyöntoivotukset

Vikaksi yöksi vielä hyttysverkko-ovi auki ja ilmastointi pois, ja nuijanukutus lempeään aaltojen ääneen oli valmis. Huomenna on muuttopäivä ja uudet seikkailut ja uusi maa edessä.